Tekstikoko +   Tekstikoko -
       



PERUSTIETOA MUISTISAIRAUKSISTA
 
Normaalia ikääntymistä vai alkavaa muistisairautta – koska aihetta huoleen?!
 
Muisti on tärkeä työvälineemme selviytyäksemme tavallisen arkielämän askareissa. Normaali ikääntyminen tuo tullessaan muutoksia myös muistiin ja asioiden mieleen palauttaminen muuttuu. Tämä on kuitenkin aivan normaalia. Muistin vuoksi kannattaa kuitenkin hakeutua muistitutkimukseen, jos:
 
•    Henkilö on itse huolestunut  tai hänen omaisensa ovat huolestuneet  lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky on säilynyt.
•    Muistihäiriö haittaa töitä ja arkiaskareita.
•    Sovitut tapaamiset unohtuvat.
•    Terveyspalvelujen käyttö on epätarkoituksenmukaista, hoito-ohjeiden noudattamisessa ilmenee vaikeuksia.
•    Sanat ovat kateissa tai henkilö käyttää epäasianmukaisia sanoja.
•    Päättely- ja ongelmanratkaisukyky ovat heikentyneet.
•    Käsitteellinen ajattelu on heikentynyt, esimerkiksi taloudellisten asioiden hoitamisessa on vaikeuksia.
•    Esineitä katoaa ja joskus on vaikeata ymmärtää niiden käyttötapaa ja – tarkoitusta, käytön ohjeet vain unohtuvat.
•    Esiintyy mielialamuutoksia, ahdistuneisuutta ja apatiaa  yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa.
•    Persoonallisuus muuttuu, ilmenee sekavuutta, epäluuloisuutta tai pelokkuutta.
•    Huom! Muistioiretta voi edeltää tilanne, jossa aloitekyky on heikentynyt ja henkilö on vetäytynyt.
 
Mitä tarkoitetaan sanalla dementia?
 
Dementia on yleisesti käytetty käsite, joka liitetään poikkeuksetta muistiongelmiin. Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä jälkitila. Hoidettavissa oleva tila saattaa johtua esimerkiksi psyykkisistä häiriöistä, aineenvaihdunnan häiriöistä, puutostiloista ja eräistä kallonsisäisistä syistä. Parannettavissa oleva syy voi siis olla seuraus esimerkiksi masennuksesta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta myös lisäkilpirauhasen liikatoiminnasta tai B-12 vitamiinin liian vähäisestä saamisesta. Etenevää dementiaa aiheuttavia tunnetuimpia sairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale – tauti sekä otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Pysyviä jälkitiloja voi aivoihin jäädä esimerkiksi aivovammasta, aivoverenkiertohäiriöistä tai aivotulehduksesta. 
 
Tällä hetkellä Suomessa on etenevää muistisairautta sairastavia kaikkiaan noin 193 000 henkilöä. Keskivaikean muistisairauden oire vähintään 93 000 henkilöllä, lievä muistisairauden oire vähintään 35 000 henkilöllä. Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000 henkilöä. 
Työikäisetkin voivat sairastua eteneviin muistisairauksiin ja tällä hetkellä arvioidaan olevan 7 800 työikäisenä sairastunutta, vuosittain työikäisiä sairastuu 14 500.
 
Dementia on kuitenkin paljon muutakin kuin muistamattomuutta. Se on kokonainen oireyhtymä, joka ilmenee yksilöllisesti ja moni-ilmeisesti riippuen siitä, missä kohtaa aivoissa vaurioittava sairaus pääsee tekemään tuhojaan. 
Virallisissa määritteissä dementialla tarkoitetaan useiden henkisten ja älyllisten toimintojen heikentymistä. Keskeisenä oireena on muistihäiriö, mikä ilmenee uusien asioiden oppimisen vaikeutumisena ja vaikeutena palauttaa mieleen aiemmin opittua. Jotta dementiasta voidaan puhua, muistihäiriön lisäksi sairastavalla täytyy esiintyä ainakin yksi muista oireista. Näitä ovat:
- kielelliset häiriöt
- liikesarjojen suorittamisen vaikeus vaikka motoriikka kunnossa
-ongelmat hahmottamisessa ja toiminnan suunnittelussa.
 
Dementiaa aiheuttavat älyllisten toimintojen muutokset rajoittavat merkittävästi sosiaalista tai ammatillista toimintaa. Lisäksi dementoivan sairauden etenemiseen saattaa liittyä yksilöllisesti eriasteisia käytösoireita, kuten:
 - masentuneisuutta, aloitekyvyttömyyttä, levottomuutta ja aggressiivisuutta, muutoksia persoonallisuudessa, harhaisuutta, unihäiriöitä sekä muutoksia seksuaalisessa käyttäytymisessä.
 
 
 
Alzheimerin tauti
Alzheimerin tauti on yleisin, dementiaan johtava etenevä muistisairaus, joka aiheuttaa 65–75 prosenttia keskivaikeista ja vaikeista dementioista. Se on aivoja rappeuttava sairaus, joka etenee tyypillisin vaihein, hitaasti ja tasaisesti. Suurin riski sairastua Alzheimerin tautiin on korkea ikä. Suomalaisista 65 – 67-vuotiaista Alzheimerin tautia sairastaa kaksi prosenttia ja yli 85-vuotiaista jo 35 prosenttia. Alzheimerin taudin ensioireita ovat: 
                •    Uuden asian oppimisen vaikeus ja uudet asiat unohtuvat nopeammin kuin vanhat.
 
Usein kuitenkin ensimmäisiä oireita on vaikea tunnistaa. Sairauden edetessä tyypillinen ominaispiirre on myös se, että sairastunut ei tunne sairastavansa sairautta. Hän voi selitellä muistiongelmiaan usein tilapäisiksi ja merkityksettömiksi. Läheisten saattaakin olla helpompaa huomata muutoksia sairastavan käyttäytymisessä, jotka vaikeuttavat arkitoimista selviytymistä.
Tyypillisiä, muistihäiriötä seuraavia, yksilöllisesti vaihtelevia oireita ovat:
                  •    Toiminnan ohjauksen hidastuminen
                  •    Kielellisen ilmaisun vaikeudet
                  •    Hahmottamisen vaikeutuminen
                  •    Ongelmanratkaisun työläys
                  •    Käytösoireet
                  •    Työssä käyvillä voi olla sairauden alkuvaiheessa stressioireita, uupumusta ja alavireisyyttä
 
 
 
Uudella tietämyksellä sairaudesta ja uusilla lääkkeillä voidaan kuitenkin hidastaa oireiden etenemistä ja parantaa näin sekä potilaan että läheisen elämänlaatua.
 
 
Verisuoniperäinen muistisairaus (aik. Vaskulaarinen dementia)
Verisuoniperäisellä muistisairaudella tarkoitetaan aivoverenkiertohäiriöistä johtuvaa muistisairautta, joka on toiseksi yleisin keskivaikean ja vaikean dementian syy. Esiintyvyys lisääntyy iän myötä, mutta miehet sairastuvat vaskulaariseen dementiaan jonkin verran naisia useammin. Verenkiertoperäinen muistisairaus voidaan jakaa useaan eri alatyyppiin ja oireet myös vaihtelevat vaurioiden sijainnin ja niiden syntymekanismin perusteella. Sairaus voi edetä portaittain ja vointi voi vaihdella päivästä riippuen. Sairaus voi edetä myös vaivihkaa tasaisesti ilman selviä portaittaisia pahenemisvaiheita.
Tavallisempia oireita ovat:
                    •    Toiminnan ohjaamisen häiriöt
                    •    Liikkeiden hitaus ja jähmeys
                    •    Tasapaino- sekä kävelyvaikeudet
                    •    Näkökentän puutoksia ja hahmottamisen ongelmia
                    •    Virtsan pidätyskyvyn heikkeneminen
                    •    Muistihäiriöt
 
Muistin ongelmia tulee kaikille, mutta verisuoniperäisen muistisairaudessa toiminnan ohjaaminen on usein muistioiretta selvempi piirre.
 
 
Lewyn kappale – tauti
Lewyn kappale – tauti on kolmanneksi yleisin, mutta huomattavasti harvinaisempi kuin edellä mainitut muistisairaudet. Tauti on saanut nimensä aivojen kuorikerroksen alueella havaittavien mikroskooppisten pienten muutosten mukaan. Lewyn kappale – tautiin liittyy Alzheimerin taudin kaltaisia muutoksia aivoissa, mutta siihen liitetään lisäksi joitakin Parkinsonin taudille tyypillisiä oireita, esimerkiksi liikkeiden jäykkyyttä ja hitautta. Oppimiskyky ja lähimuisti sen sijaan säilyvät paremmin kuin Alzheimerin tautia sairastavilla. Oireet vaihtelevat vireystilasta riippuen. 
Tavallisimpia havaittavia oireita ovat:
                    •    Tarkkaavaisuuden ja vireystilan vaihtelut
                    •    Loogisen ajattelun ongelmat
                    •    Puheen tuottamisen vaikeudet
                    •    Näköharhat ja harhaluulot
                    •    Lihasten jäykkyys ja liikkeiden hitaus
                    •    Lyhytkestoiset tajunnanmenetyskohtaukset ja kaatumiset
                    •    Muistihäiriöt
 
 
Otsalohkorappeutumasta johtuva muistisairaus
 (ent. Frontotemporaalinen dementia tai frontaalilohkodementia)
Otsalohkorappeutumasta johtuvalla muistisairaudella tarkoitetaan aivojen otsalohkoja rappeuttavaa sairautta. Kaikista muistisairauksista otsalohkorappeuman arvioidaan käsittävän 5%, työikäisillä 10%. Sairaus alkaa yleensä jo 45 ja 65 ikävuoden välillä. Noin puolella sairastuneista on lähisuvussaan tautitapauksia. Keskeisinä piirteinä otsalohkorappeumasta johtuvassa muistisairaudessa on persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset.
Muistihäiriöt tulevat vasta myöhemmin päinvastoin kuin Alzheimerin taudissa. 
Tyypillisiä oireita ovat: 
                    •    Arvostelukyvyn heikkeneminen
                    •    Estojen häviäminen
                    •    Tunteiden latistuminen
                    •    Puhehäiriöt
                    •    Masennus
                    •    Aistiharhat 
 
Lähteet: 
Erkinjuntti Timo, Alhainen Kari, Rinne Juha ja Huovinen Maarit (toim.). 2009.
 Muistatko? Muisti ja sen sairaudet. WS Bookwell Oy, Porvoo. 
 
Erkinjuntti Timo, Hietanen Marja, Kivipelto Miia, Strandberg Timo ja Huovinen Maarit. 2009. 
Pidä aivosi kunnossa. WS Bookwell Oy, Juva.
 
(Ks. Myytävä materiaali)
 
Käypä hoito -suositus muistisairauksista.
 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu
Viitattu 1.9.2010.
 
 
 
 Lisätietoa muistisairauksista  Muistiyhdistyksen muistineuvojilta, Ks. yhteystiedot >>

Yhdistystoiminta
Yhteystiedot
Tapahtumakalenteri
Jäseneksi
Ota yhteyttä
Materiaali
Tammikoti
Kehittamishankkeet
Muu toiminta
Koulutustoiminta
Muistiluotsi
Alaosastot


Linkit

Perustietoa