Kohtaaminen ja vuorovaikutus
Kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu muistisairauden myötä, etenkin jos sanat alkavat kadota tai todellisuus sekoittuu. Muistisairauden aiheuttamat oireet ovat hämmentäviä ja asettavat keskustelukumppanin uuteen tilanteeseen. Muistisairautta sairastava ihminen on kuitenkin ennen kaikkea se sama ihminen kuin aikaisemminkin. Tukemalla vuorovaikutusta ja kohtaamalla ihminen yksilöllisellä tavalla yhdessäolo onnistuu.
Muutokset vuorovaikutuksessa
Muistisairauden oireet, kuten muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen sekä kielelliset vaikeudet vaikuttavat ihmisen kykyyn olla vuorovaikutuksessa. Muistisairaus vaikuttaa ihmisen kykyyn tuottaa ja ymmärtää puhetta ja myös kykyyn ilmentää tunteitaan kehollisesti. Erityisesti otsa-ohimolohkorappeumassa kielelliset kyvyt heikkenevät usein aikaisin.
Sairauden tuomia muutoksia ovat muun muassa:
- vaikeus löytää sanoja
- väärien sanojen käyttö tai sanan kiertäminen muilla ilmaisuilla
- virheet kieliopissa ja lauserakenteissa
- puheen ja kielen yksinkertaistuminen
- puheen ja ymmärtämisen hitaus
- juuttuminen asiaan tai sanaan
- ilmeettömyys ja jähmeys
- tavallisen käyttäytymissääntöjen unohtuminen
Vuorovaikutuksen tukeminen
Keskustelutilannetta helpottaa, kun kiinnitetään huomiota selkeään viestintään. Omaa vuorovaikutustapaa kannattaa muuttaa, jos huomaa ettei vastapuoli pysy keskustelussa mukana. Äänen voimakkuus ja sävy on hyvä pitää normaalina sekä kiinnittää huomiota lauserakenteisiin ja puhenopeuteen. Elekieli, ilmeet ja liikkeet tukevat puhuttua asiaa.
Auta tilanteessa kiinnittämällä huomio selkeään viestintään:
- Hidasta puheen tempoa ja puhu selkeästi
- Siedä hiljaisuutta ja anna aikaa vastauksille
- Kysy yksi kysymys kerrallaan tai anna yksi ohje kerrallaan
- Vältä epäsuoria kysymyksiä
Muistisairautta sairastavan saattaa olla vaikea hahmottaa kasvoja ja tunnistaa ihmisiä. Turvallisen tuntuinen ja rauhallinen lähestyminen antaa vuorovaikutukselle hyvän alun. Omiin ajatuksiin uppoutunut on hyvä herätellä keskusteluun. Huomion voi herättää koskettamalla ja tervehtimällä nimellä. Tärkeintä on olla kiireetön ja tilanteessa läsnä. Kohtaamista voi helpottaa kertomalla heti alussa itsestään ja yhteisestä historiasta.
Vinkkejä keskustelun tueksi:
- Kerro kuka olet
- Viestitä eleillä tuttavallisuutta ja ystävällisyyttä
- Keskustele samalla tasolla niin, että kasvosi on helppo nähdä
- Helpota yhdessäoloa suunnittelemalla yhteistä tekemistä
- Muistele, keskustele menneisyyden tapahtumista ja kokemuksista
Esimerkki:
”Terve Pekka, Matti tässä. Ajattele että tavattiin jo kansakoulussa, silloin kun opettajana oli herra Tuima. Viime viikolla olimme yhdessä lenkillä, se oli hieno päivä. Tule lähdetään taas yhdessä.”
Toisen todellisuuden kohtaaminen
Puheen tuoton ja ymmärryksen vaikeuksien lisäksi muistisairautta sairastavan maailma muuttuu monella tavalla. Menneet ja nykyiset sekoittuvat helposti ja ihminen saattaa elää hetkittäin menneisyydessä. Toisinaan esimerkiksi televisiosta nähdyt asiat muuttuvat todeksi. Sairauden alkuvaiheessa nykyhetkeen on helpompi palata ja yhteinen keskustelu herättää takaisin todellisuuteen. Sairauden edetessä muistoista ja omista ajatuksista tulee ihmiselle sen hetkinen todellisuus ja hän elää omassa ajatusmaailmassaan vahvasti.
Satuilu on oire, jossa ihminen keksii itselleen totuutta paremman todellisuuden. Satuilu ei ole tietoista valehtelua. Satuillessa ihminen saattaa kertoa olevansa esimerkiksi jonkin maan merkkihenkikö, erityisen korkeasti koulutettu tai elävänsä muuten varsin erityslaatuista elämää.
Harhaluuloihin ja harhoihin liittyvät ajatukset saattavat helposti sekoittua todellisuuteen ja kohtaaminen voi olla hämmentävää. Useimmiten epätosiin asioihin on parasta suhtautua neutraalisti myötäillen ja jatkaa keskustelua väittelyn sijaan. Todellisuuteen ohjaaminen eli niin kutsuttu realiteettiterapia on toimiva keino joissain tilanteissa, mutta sen käyttöä kannattaa harkita tarkoin.
Esimerkki:
Pekka kertoi käyneensä torilla ostamassa kalaa. Tiesin, ettei näin ole tapahtunut, koska hän ei enää pystynyt kulkemaan torille. Sillä ei kuitenkaan ollut merkitystä, oliko Pekka käynyt torilla vai ei. ”Oletko sinä usein ostanut torilta kalaa?” kysyin. Saimme hyvän keskustelunaiheen torielämästä ja kalanmyyjistä.
Vinkkejä kohtaamisen tueksi:
- Älä väitä vastaan tai intä!
- Pohdi kannattaako vääriä puheita korjata tai oikaista
- Selvitä kiinnostuksen aiheet ja herätä keskustelua
- Elä mukana muistoissa ja vastaa tunteisiin, vaikket ymmärtäisi sisältöä
- Keskity ihmiseen, älä sairauteen
Muistisairauden edetessä ihminen kaipaa usein kotiaan tai jo edesmenneitä vanhempiaan. Näissäkin tilanteissa nykykäsityksen mukaan on parasta myötäillä keskustelua, pikemmin kuin tuoda esiin tosiasioita. Kotiin haluavalta voi kysellä enemmän kodista ja sen merkityksestä (kuka kotona on, minkälainen koti on, mitä ikkunasta näkyy, minkälainen piha) ja vanhempiaan etsivältä voi kysellä lisää vanhemmista ja tällä tavoin luodaan turvallisuuden tunnetta keskustelun avulla. Uhkaaviin tai vaaraa kuvastaviin kertomuksiin on kuitenkin hyvä suhtautua vakavasti, niitä ei pidä vähätellä tai myötäillä.
Muistisairaan ihmisen kohtaamisesta voi lukea lisää Muistiliiton sivuilta.
