Kannattaako tulevaisuuteen varautua oikeudellisin keinoin?

” Elimme onnellista tavallista arkea puolisoni kanssa. Jaoimme kaikki asiat, tiesimme toisistamme varmasti aivan kaiken. Aina joskus puhuimme myös siitä, että mitä jos toinen meistä sairastuu vakavasti tai joutuu vaikka auto-onnettomuteen. Ja sitten tuli päivä, kun puolisollani todettiin muistisairaus. Olimmeko oikeasti varautuneet, että minä hoidan tulevaisuudessa myös kaikki puolisoni asiat sairauden edetessä? Miten minä niitä voin hoitaa?”

Moni meistä ajattelee, että koska minulla on puoliso ja / tai lapsia / läheisiä, minulla ei ole mitään hätää; jos tarvitsen apua enkä pysty enää asioitani hoitamaan, he kyllä tietävät miten haluan asioitani hoidettavan minun etujeni mukaisesti. Luottamus lähipiiriin on usein niin suuri, ettei katsota tarpeelliseksi tehdä mitään virallisia valtuutuksia. Tosi asia kuitenkin on, että ilman valtuuksia ei toisen asioita voi hoitaa. Kukaan meistä ei voi tietää mitä elämä tullessaan tuo ja vaikka moniin asioihin elämässämme voimme itse vaikuttaa, emme kuitenkaan aivan kaikkeen. Esimerkiksi joka vuosi Suomessa 14 500 ihmistä sairastuu muistisairauteen ja joka päivä ihmisiä joutuu onnettomuuksiin. Näihin emme voi paljoakaan vaikuttaa, mutta voimme vaikuttaa tiettyihin asioihin tulevaisuuteen varautumalla oikeudellisin keinoin eli laatimalla edunvalvontavaltuutuksen sekä hoito- ja hoivatahdon.

Edunvalvontavaltuutus

Vuonna 2007 säädettiin edunvalvontavaltuutuslaki, joka mahdollisti omien taloudellisten ja
henkilöä ja terveyttä koskevien asioidenhoidon järjestämisen etukäteen eli tukemaan ihmisten itsemääräämisoikeutta sekä vähentämään holhoustoimilain mukaisesta edunvalvonnasta aiheutuvaa työmäärää. Edunvalvontavaltuutuksen laatimisella varaudut siis tulevaisuuteesi. Se on kirjallinen edunvalvontavaltakirja, jolla määräät itsellesi luotettavan henkilön (siis valtuutetun ja hänelle varahenkilön), joka hoitaa asioitasi siinä tapauksessa, jos et voi asioitasi enää itse hoitaa. Edunvalvontavaltuutuksessa annetaan valtuutetulle yleensä laajat oikeudet omaisuutta koskeviin ja muihin taloudellisiin asioihin, kuten laskujen maksaminen ja muista raha-asioista huolehtiminen. Valtuutetulle suositellaan annettavaksi valtuudet myös hoitaa henkilöä koskevia asioita, joka tarkoittaa käytännössä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä asioita ja päätöksiä. Tärkeintä on, että valtuutus tehdään mahdollisimman kattavaksi ja oikeansisältöiseksi valtuuttajan kannalta. Edunvalvontavaltuutuksen todistaa kaksi esteetöntä todistaa, he eivät saa olla missään sukulaissuhteessa valtuuttajaan. Laadinnassa suositellaan käytettäväksi asiantuntija-apua, jotta kaikki muotoseikat tulevat huomioiduiksi. Esimerkiksi perheoikeudellisiin asioihin perehtyneet juristit laativat edunvalvontavaltuutuksia.

Milloin edunvalvontavaltuutus on hyvä tehdä?

Kaikkien täysikäisten olisi hyvä tehdä tulevaisuuden varalle edunvalvontavaltuutus. Usein sitä aletaan kuitenkin miettiä vasta vanhuuden kynnyksellä tai kun sairastutaan parantumattomaan sairauteen. Mikäli henkilö sairastuu muistisairauteen, edunvalvontavaltuutus tulisi laatia sairauden alkuvaiheessa mahdollisimman pian. Edunvalvontavaltuutus on juridinen asiakirja, jonka tekeminen edellyttää, että tekijä on oikeustoimikelpoinen eli hän voi sitovasti määrätä oikeuksistaan ja tehdä oikeustoimia. Muistisairautta sairastavan henkilön on olisi hyvä liittää lääkärintodistus edunvalvontavaltuutuksen liitteeksi, josta käy ilmi, että hän tehnyt valtuutuksen oikeustoimikelpoisena eli ymmärtää valtuutuksen sisällön ja merkityksen.

Edunvalvontavaltuutuksen säilyttäminen ja voimaantulo

Alkuperäistä valtuuttajan ja todistajien allekirjoittamaa edunvalvontavaltuutusta valtuuttaja säilyttää itsellään ja toinen alkuperäinen allekirjoitettu kappale suositellaan annettavaksi edunvalvontavaltuutetulle säilytettäväksi. On hyvä huomioida, että mikäli edunvalvontavaltuutusta säilytetään turva- tai tallelokerossa, täytyy pitää huolen, että valtuutettu saa sen tarvittaessa itselleen. Edunvalvontavaltuutusta ei voi viedä digi-ja väestötietovirastoon (entiseltä nimeltään maistraatti) etukäteen.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vain siinä tapauksessa, että valtuuttaja ei pysty asioitaan enää itse hoitamaan. Siis voi olla myös niin, ettei edunvalvontavaltuutusta tarvitse koskaan vahvistaa, mutta mikäli se täytyy vahvistaa, sen tekee digi- ja väestötietovirasto. 

Vahvistaminen edellyttää, että edunvalvontavaltuutuksen laatija ei voi enää hoitaa omia asioitaan, jolloin pitää olla lääkärinlausunto edunvalvontavaltuutuksen terveydentilasta, alkuperäinen allekirjoitettu edunvalvontavaltuutus sekä hakemus edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi. Digi- ja väestötietovirastolla on tähän valmis kaavake.Vahvistamisen jälkeen valtuutettu on saa digi-ja väestötietovirastolta valtuudet hoitaa valtuuttajan asioita hänen toivomallaan tavalla, hänen etujaan puolustaen. Valtuutetun tehtävä päättyy valtuuttajan kuolemaan.

Hoitotahto

Hoitotahto on sinun itsesi tekemä kirjallinen tahdonilmaisu hoidostasi sellaisen tilanteen varalta, kun et itse pysty tahtoasi ilmaisemaan. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon henkilöstöä ja siten se on otettava huomioon sinun hoidossasi ja sitä koskevissa päätöksissä. Hoitotahdon tekemiseen ei liity muotovaatimuksia, kuten edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen. Hoitotahto on kuitenkin hyvä tehdä aina kirjallisena ja myös siinä suositellaan käytettäväksi todistajia. Perinteisesti hoitotahdossa tahdonilmaisu koskee elvyttämistä ja tehohoitoa eli elämän loppuvaiheen päätöksiä. Pätevä hoitotahto edellyttää, että sen laatija ymmärtää hoitotahdon merkityksen. Niinpä esimerkiksi muistisairauteen sairastuneen henkilön on hyvä tehdä hoitotahto sairauden aivan alkuvaiheessa. Hoitotahdon voi kirjata myös Omakantaan eli kansalliseen henkilökohtaisen terveystiedon sähköiseen arkistoon (www.omakanta.fi).

Hoitotahtoa on hyvä säilyttää muiden tärkeiden asiakirjojen kanssa ja sen olemassaolosta on hyvä kertoa omaisille ja / tai läheisille. Mikäli laatijalla on myös edunvalvontavaltuutus olemassa, siitä on hyvä olla maininta hoitotahdossa. 

Hoivatahto

Hoitotahdon lisäksi on mahdollista tehdä hoivatahto. Se on oikeudelliselta merkitykseltään lähinnä toiveenomainen ja hoitohenkilökunnan on noudatettava sitä mahdollisuuksien mukaan. Hoivatahdossa voi ilmaista laajasti omaa hoitoa, hoivaa ja elämänlaatua ja elämänarvoja koskevia toiveita. Erityisesti muistisairauteen sairastuneilla henkilöillä hoivatahdolla on suuri merkitys, koska sairauden edetessä hän ei ehkä osaa ilmaista kaikkia arvojaan, toiveitaan ja itselleen merkityksellisiä asioita, jotka voivat olla avain hyvään vuorovaikutukseen (esimerkiksi lempiruoka, uskonnollinen vakaumus, tietyt tavat ja tottumukset). 

Tulevaisuuteen siis voi ja kannattaa varautua oikeudellisin keinoin, koska se tuo itselle rauhallisen mielen siitä, että jos ei pysty itse enää asioitani hoitamaan, sen tekee luotettu henkilö. Lisäksi tulevaisuuteen varautuminen helpottaa läheisiä ja myöskin viranomaisia, kun on etukäteen määritelty kuka päättää asioista ja millä perusteilla ja ennen kaikkia tulevaisuuteen varautumisella voidaan varmistaa elämänlaadun- ja arvojen kunnioittaminen ja vahvistetaan itsemääräämisoikeutta.

Voit halutessasi lukea lisää:

Muistiliitto:
https://www.muistiliitto.fi/fi/etuudet-ja-oikeudet/hoitotahto

Suomen muistiasiantuntijat ry:
Suomen muistiasiantuntijat ry:n julkaisut 1/2016
 

Teksti:

Marjut Aalto